
Totta vai tarua – tiesitkö tämän taloyhtiösiivouksesta?
Siivoustyöhön liittyy monia myyttejä ja väärinkäsityksiä, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat tähän tärkeään tehtävään. Yksi yleisimmistä myyteistä on se, että siivoustyö on helppoa ja vaatii vähän taitoa. Todellisuudessa siivoustyö vaatii tarkkuutta, tehokkuutta ja hyvää fyysistä kuntoa sekä erilaisten aineiden ja menetelmien syvällistä tuntemusta.
Siivoustyön merkitys näkyy konkreettisesti jokaisen ihmisen arjessa. Siivoojat huolehtivat asuinkiinteistöjen, työpaikkojen, koulujen ja muiden tilojen ylläpidosta ja puhtaudesta. Lisäksi siivoustyön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin on merkittävä, sillä puhtaat tilat vähentävät sairauksien leviämistä ja parantavat yleistä viihtyvyyttä.
Tästä artikkelista voit lukea lisää, pitävätkö muutamat yleiset siivoukseen liittyvät väittämät paikkaansa.
Porraskäytävässä ei tuoksu pesuaine, joten tilaa ei varmasti ole käyty siivoamassa.
TARUA: Asuinkiinteistösiivouksessakin suositaan tuoksuttomia pesuainevaihtoehtoja, sillä tuoksuherkkyydet ovat lisääntyneet. Joskus koetaan, että tuoksuttomat aineet haisevat pahalle, mikä yleensä johtuu ainesosien luonnollisista kemiallisista ominaisuuksista, joita ei lisätyllä tuoksulla ”peitetä”.
Todellisuudessa, jos aineita annostellaan oikein, niiden määrä on niin vähäinen, että hajusteettoman pahaa hajua ei erota. Sama pätee hajusteellisiin aineisiin, ja joskus hajusteellisia aineita käytetäänkin ainoastaan tähän väittämään liittyvän mielikuvan vuoksi.
Mitä enemmän vettä ja pesuainetta käytetään, sen puhtaampaa jälkeä syntyy.
TARUA: Irtolika, kuten pöly, sitoutuu siivoustekstiileihin parhaiten tekstiiliin ollessa nihkeä tai kostea. Kun siivoustekstiilit esivalmistellaan oikein, saadaan juuri sopiva määrä kosteutta likaa sitomaan. Vettä ei tarvita sankokaupalla ja puhdistusainetta tulee annostella ohjeen mukaisesti parhaan lopputuloksen varmistamiseksi. Liika pesuaine kerrostuu pinnoille ja siihen kiinnittyy kaikki lika helpommin.
Vettä tulee siivouksessakin käyttää siis järkevästi. Kaikki ylimääräinen kosteus, mitä siivoustekstiili ei pysty itseensä sitomaan, jää lattiapinnoille kosteutena ja irronneena likana. Tämän voi vaikka testata kodin siivouksessa pyyhkimällä pöytäpinta todella märällä pyyhkeellä, joka on kasteltu mustikkamehulla. Tällöin pöytään jää mehujälkiä, jotka sekoittuvat likaan. Jos pyyhe taas on kostutettu oikein, mustikkamehua ei jää lainkaan pöydän pintaan. Oikein kostutettu pyyhe on sitonut kaiken kosteuden ja samalla myös lian pyyhkeeseen.

Porrashuoneen lattioita ei ole pesty kunnolla ja vahattu vuosiin, koska ne eivät kiillä.
TOTTA JA TARUA: Vahaus suositellaan tehtäväksi silloin, kun lattiat alkavat selkeästi kulua. Lattiat on hyvä toisinaan pestä koneellisesti ja etenkin ennen vahausta. Aika ajoin on syytä poistaa myös kaikki vanha vaha, jotta se ei kerrostu liiaksi. Vahan tarkoituksena on suojata lattian pintaa. Lattiapinnan kulumista tulee seurata, jotta sen perusteella voidaan päättää, milloin vahaus tehdään, jotta se suojaisia lattiapintoja mahdollisimman paljon.
Usein lattioiden vahaus halutaan tehdä juhannukseksi, mutta suositeltavampaa on vahata lattia silloin, kun pinta alkaa olla kulunut. Toisinaan turha odottelu voi kuluneen pinnan kannalta olla jo vähän myöhäistä, kun esimerkiksi kevätkurat ovat hieroneet lattiapintaa rikki.
Vahan kiiltävyyden osalta ”olemme hiukan harakoita” eli ihastelemme kiiltoa. Kiiltävässä lattiassa näkyvät kutenkin naarmut ja kulku-urat helpommin kuin esim. puolikiiltävässä.
Monet lattiamateriaalit on suunniteltu mattaisiksi/puolikiiltäväksi, jolloin se näyttää myös monen silmään miellyttävältä. Lattiamateriaalin valinnalla voidaan siis vaikuttaa paitsi sen ulkonäköön niin myös vahaustarpeeseen. Lisäksi lattioille voidaan tehdä erilaisia hoitotoimenpiteitä ilman vahaa.

Taloyhtiön saunassa on käytettävä laudeliinaa.
TOTTA: Laudeliinan tai pefletin käyttö pidentää saunan käyttöikää huomattavasti. Siihen on ihan luonnollinen selitys. Tilan lämmetessä puun syyt avautuvat. Saunojasta valuu lauteelle likaa, hikeä ja ihorasvaa, jolloin ne imeytyvät puun sisään. Osa saunojista huuhtoo saunomisen jälkeen lauteet, mikä voi nopeasti ajateltuna olla hyvä idea, mutta todellisuudessa vesi jää lian kanssa lauteelle muhimaan. Kun sauna laitetaan pois päältä ja sauna viilenee, puun syyt sulkeutuvat. Lauteet siis kätkevät siten melkoisen “viljelmän”. Laudeliinan käytöllä ennaltaehkäistään lian imeytymistä lauteeseen. Lämpökäsiteltyjä lauteita ei suositella huuhdeltavan, joten laudeliinan käyttö on siitäkin syystä tärkeää.
Sauna on tarpeen kuitenkin pestä oikein menetelmin käyttöasteesta ja saunojien määrästä riippuen esimerkiksi kerran viikossa. Tällöin lauteet kostutetaan ja niille levitetään emäksinen tai desinfioiva puhdistusaineliuos. Sen jälkeen lauteet pestään, huuhdellaan hyvin ja kuivataan.



